A

Huoneistojen kunnossapito

Vuokralaisella on mahdollisuus tehdä asunnossaan pieniä korjauksia omalla kustannuksellaan. Suuremmat korjaukset edellyttävät remonttilupaa. Remonttiluvan antaa isännöitsijä. Luvan saamisen edellytyksenä on, että korjaukset suoritetaan ammattitaitoisesti loppuun asti. Kiellettyä on
• maalattujen seinien tapetointi
• vanhan tapetin päälle maalaus
• panelointi ja puolipanelointi
• lattiapäällysteen vaihtaminen
• muiden kuin isännöitsijän kanssa sovittujen maalien ja lattiapinnoitteiden käyttö
• reikien tekeminen kylpyhuoneen seiniin ja lattioihin
• peilien ja muiden vastaavien kiinnittäminen tarroilla, jotka poistettaessa rikkovat seinäpinnoitteet
• uusien ja peruskorjattujen talojen kaikenlainen omatoiminen korjaus takuuaikana (kaksi vuotta). Mikäli asukkaan omia muutoksia joudutaan purkamaan korjausten yhteydessä, ei vuokranantaja maksa korvauksia. Sen sijaan purkamisesta aiheutuneet lisäkustannukset peritään asukkaalta, jos hän ei tee itse purkutyötä.

Vuokralaisen on hoidettava huoneistoa huolellisesti. Hänen on viipymättä ilmoitettava huoneiston vahingoittumisesta. Ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyömisestä vuokralaiselle voi seurata korvausvastuu.

Vuokranantajan on pidettävä kiinteistö ja asunnot asuinkelpoisessa kunnossa. Vuokranantajalla on oikeus asunnon kunnon tarkastamiseen.

Vuokralainen on velvollinen korvaamaan vuokranantajalle vahingon, jonka hän tai hänen luvallaan huoneistossa oleskeleva henkilö tahallisesti taikka laiminlyönnillään tai muulla huolimattomuudellaan aiheuttaa huoneistolle.

Jos asunto jätetään käyttämättä pitkäksi aikaa, vuokralaisen on ilmoitettava siitä vuokranantajalle ja varattava tälle mahdollisuus päästä huoneistoon.

Korjausvastuut

Korjausvastuun jakautuminen vuokranantajan ja vuokralaisen välillä perustuu lakiin asuinhuoneiston vuokrauksesta. Sen lisäksi Sastamalan Vuokratalot Oy:n vuokrasopimuksissa on tarkentavia määräyksiä vastuun jakautumisesta.

Rakennusten ulko- ja sisäpuoliset korjaustyöt kuuluvat yleensä vuokranantajalle, joka tekee niitä talousarvion mukaisesti suunnitelmallisesti ja harkintansa mukaan.

Asukkaan on aina hoidettava huoneistoa huolellisesti ja ilmoitettava vuokranantajalle huoneistossa havaitsemansa viat. Pienet viat kannattaa yleensä ilmoittaa suoraan kiinteistönhoitajalle eli huolto- tai talonmiehelle.

Huoneistokohtaisissa korjauksissa sovelletaan lain ja vuokrasopimuksen ohella aiheuttamisperiaatetta: luonnollisen kulumisen ja normaalin asumisen piiriin kuulumattomien vaurioiden korjauskustannukset peritään asukkaalta.

Asukkaalle lain ja vuokrasopimuksen mukaan kuuluvia korjauksia ovat mm. seuraavat työt:

• lisäavainten hankinta,
• uusi avain kadonneen tilalle,
• lukon uudelleen sarjoittaminen,
• turvalukon tai varmuusketjun asennus,
• ovisilmän hankinta tai korjaus,
• ikkunoiden lisätiivistys,
• pesukoneliitännät (käytettävä ehdottomasti ammattimiestä),
• palovaroittimen hankinta ja kunnossapito,
• sulakkeiden, lamppujen ja loisteputkien vaihto,
• ovisummerin paristojen vaihto,
• lattiakaivojen ja hajulukkojen puhdistus,
• ilmanvaihtoventtiilien puhdistus ja
• liesikupujen ja liesituulettimien puhdistus.

Mikäli asukas rikkoo tai aiheuttaa vahinkoa huoneistolle tai sen laitteille, on asukas korvausvelvollinen. Epäselvissä tapauksissa on aina syytä ottaa yhteyttä isännöitsijään. Erityisesti on syytä kiinnittää huomiota siihen, että asukkaalla ei ole oikeutta ilman vuokranantajan lupaa tehdä huoneistoon tai siihen kuuluvaan parvekkeeseen tai pihaan minkäänlaisia muutoksia. Asukkaan on täytettävä kuntokortti huolellisesti muuttaessaan huoneistoon. Vuokranantaja suorittaa taloissa katselmuksia säännöllisesti ja aina muuttojen yhteydessä korjaustarpeiden selvittämiseksi. Katselmuksista ilmoitetaan etukäteen asukkaille. Vuokralaisen on viipymättä sopivana ajankohtana päästettävä vuokranantajan edustaja huoneistoon kunnon ja hoidon valvomista varten. Vuokranantajalla on oikeus tehdä huoneistossa heti hoitotoimi tai korjaus, jota ei voi vahinkoa aiheuttamatta siirtää. Vuokranantaja saa tehdä myös muita korjauksia, jotka eivät aiheuta olennaista häiriötä. Asukkaiden tulee myötävaikuttaa huoltotöiden tekemiseen: järjestää tarvittava työtila siirtämällä huonekalut pois tieltä ja pitää lemmikkieläimet pois häiritsemästä sekä antaa työntekijälle työrauha.

Kotivakuutus

Sastamalan Vuokratalot Oy:n kiinteistöt on vakuutettu täydestä arvostaan. Vakuutus korvaa kuitenkin vain kiinteistölle aiheutuvat vahingot. Se EI korvaa esimerkiksi huoneiston tulipalossa tuhoutunutta kodin irtaimistoa tai varastosta varastettuja tavaroita. Se ei myöskään korvaa kiinteistön vesivahingoissa huonekaluille tai koti-irtaimistolle aiheutuneita vahinkoja. Asukkaille näin ollen oltava kotivakuutuksen vesivahinkojen, tulipalojen ja varkauksien varalle.

Vikailmoitukset

Vuokralaisen on ilmoitettava huoltoyhtiölle tai vuokranantajalle havaitsemistaan huoneiston tai kiinteistön muiden osien vahingoittumisesta (esim. rikkoutuneet sähkö- tai vesilaitteet ja ikkunat). Ilmoitus kannattaa tehdä heti, jotta vahinko ei suurene ja korjauskustannukset sen myötä nouse. 

Tarkkaile myös ilmanvaihto-, lämmitys- ja WC:n huuhtelulaitteiden sekä vesihanojen kuntoa.

Ilmoita vioista ja puutteista.

Huoltopäivystys

Päivystysnumero 040 651 2665, johon voit soittaa iltaisin ja viikonloppuisin sellaisista tehtävistä, joita ei voi siirtää seuraavaan päivään (esim. putkirikon korjaus). Samasta numerosta voit eri korvausta vastaan pyytää huoltomiehen avaamaan oven. Huoltomiehellä on hallussaan yleisavain, jota oven aukaisun ohella käytetään vain hätätilanteissa, etukäteen ilmoitetussa korjaus- tai tarkastuskäynneissä tai asukkaan kanssa erikseen sovittaessa.

Lämmitys

Vesikeskuslämmitystaloissa järjestelmän perussäädön tuloksena mahdolliset termostaattiset patteriventtiilit on säädetty määrättyyn asentoon ja termostaatti pitää huoneen lämpötilan automaattisesti tasaisena.

Pattereiden lämpötila vaihtelee termostaattisäädöstä ja ulkolämpötilasta johtuen haalean ja lämpimän välillä.

Huoneen lämpötilaa voi muuttaa patteriventtiilin säätönupilla. Jos lämpö huoneistossa laskee alle +19 celsiusasteen tai nousee yli +23 celsiusasteen eikä tilanteen korjaus onnistu huonekohtaisella säädöllä, on asiasta ilmoitettava huoltomiehelle.

Sopivin huonelämpötila on tutkimusten mukaan noin +20 - 21 °C. Parhaat yöunet saa vähän viileämmässä, noin 19 °C lämpötilassa.

Lämpötilan alentaminen yhdellä asteella säästää lämmitysenergiaa 5 - 7 %. Termostaattiventtiiliä ei saa peittää verhoilla tai suurilla huonekaluilla, koska tällöin termostaatti katkaisee huoneen lämmityksen ja huone viilenee. Päinvastoin käy, jos termostaatti sijaitsee lähellä tuuletusikkunaa. Kun tuuletusikkunaa pidetään auki, termostaatti jäähtyy ja patteri kuumenee liikaa, jolloin energiaa menee hukkaan.

Ilmanvaihto

Kiinteistöjen ilmanvaihto toimii painovoimaisesti tai koneellisesti, jolloin sen tehoa voidaan ohjata asukkaiden tarpeet huomioiden. Asunnon ilmavirta ei ole vakio, vaan riippuu poistokoneen tehon vaihtelusta.

Koneellinen ilmanvaihto riittää yleensä tuuletukseen. Katolla oleva huippuimuri imee asunnoista ilmaa keittiössä, kylpyhuoneessa ja vaatehuoneessa olevien poistoventtiilien kautta. Raitista ilmaa virtaa ikkunoiden yläpuitteesta poistettujen tiivistepätkien tai raitisilmaventtiilien kautta. Näitä tuloilman reittejä ei saa tukkia. Tuloilmaventtiileiden pöly on poistettava imurin pehmeällä suulakkeella tai kuivalla harjalla muutaman kerran vuodessa.

Poistoilmaventtiilit on säädetty siten, että poistuvat ilmamäärät ovat oikeat. Venttiilien säätöjä ei saa muuttaa, koska silloin koko talon ilmanvaihto voi mennä sekaisin. Ellei ilmanvaihto toimi, syynä on yleensä se, että poistoventtiilit ja/tai -hormit ovat tukossa.

Laitteiden puhdistus

Poistoventtiilin rungon ja lautasen väliseen, usein vain muutaman millimetrin rakoon kerääntyy helposti pölyä ja keittiössä myös rasvaa. Siksi on hyvin tärkeää, että asukas puhdistaa venttiilit riittävän usein esim. harjalla ja pesuaineliuoksella. Tätä varten venttiilit irrotetaan kehikkoineen kiertämällä kehikkoa vastapäivään. Vähäinenkin lika pienessä raossa heikentää oleellisesti huoneiston poistoilmavirtausta.

Poistoilmaventtiilit toimivat tehokkaammin, kun esimerkiksi ruoanlaiton yhteydessä keittiön ikkuna pidetään kiinni. Tarvittaessa ikkunan voi avata jossakin muussa asuinhuoneessa korvausilman saannin varmistamiseksi. Poistoilmaventtilien puhdistaminen
1. Kierrä ulommaisesta renkaasta vastapäivään.
2. Nykäise ja vedä ulos.
3. Pese venttiili pesuaineliuoksella ja pyyhi kuivaksi.
4. Puhdista mahdollinen vaahtomuovinen äänenvaimennin.
5. Asenna äänenvaimennin takaisin.
6. Kiinnitä venttiili kiertämällä myötäpäivään.

Asukas ei saa muuttaa venttiilien sisemmän osan säätöarvoja eikä vioittaa tiivisteitä. Yhden huoneistojen säätöjen muuttaminen voi saada koko taon ilmanvaihdon sekaisin. Poistoilmaventtiilit on säädetty valmiiksi. Venttiilin rungon ja lautasen välienn rako säätää poistuvan ilman määrää. Joissakin tapauksissa tämä rako saattaa olla vain muutaman millin suuruinen ja silti olla riittävä, mutta vähäinenkin lika siinä raossa heikentää oleellisesti huoneiston poistoilmavirtausta.

Huoneiston keittiön liesikuvun rasvasuodatin on pestävä ainakin pari kertaa vuodessa, mieluiten kerran kuukaudessa vedellä ja astianpesuaineella tai esim. astianpesukoneessa. Rasvainen suodatin aiheuttaa palovaaraa. Liesikupua ei saa käyttää ilman rasvasuodatinta, sillä se estää lian ja rasvan pääsyn poistoilmahormiin. Rasvasuodattimen puhdistaminen
Irroita rasvasuodatin ja laita se likoamaan kuumaan astianpesuveteen tai laita suodatin tiskikoneeseen. Irroituksen jälkeen tarkista liesikuvun sisäpuoli sekä rasvasuodattimen yläpuolella oleva poistoilmaventtiili. Mikäli ne ovat likaisia, puhdista nekin. Pesun jälkeen kuivata rasvasuodatin ja asenna tiiviisti paikoilleen.

Vesikalusteet

Kylpyhuoneen pesualtaan, suihkun ja astianpesupöydän vesijohtokalusteena käytetään tavallisesti yksiotesekoittajaa. Vuotavasta hanasta tai jatkuvasti vuotavasta WC-säiliöstä on välittömästi ilmoitettava huoltoon. Pienikin jatkuva vuoto voi aiheuttaa vuodessa suuren vesilaskun. Vuotava hana tai WC saattavat kuluttaa vettä jopa 450 litraa kuukaudessa. Vältä turhaa vedenjuoksutusta.

Viemärilaitteet

Keittiön viemäriin ei saa huuhtoa kahvinporoja eikä WC-viemäriin siteitä, vaippoja, kissanhiekkaa tai muita esineitä, koska seurauksena voi olla tukkeutuminen. Tukkeutunut viemäri tai lattiakaivo alkaa haisemaan. Näiden tukkeumien avaamisista laskutetaan asukasta.

Asukkaiden on huolehdittava lattiakaivojen puhtaudesta. Vesilukot ja lattiakaivot kuivuvat, jollei vettä lasketa viemäriin pitkään aikaan. Tällöin asunnossa tuntuu viemärin haju.

Lattiakaivon puhdistus
Märkätilojen lattiakaivot puhdistetaan ainakin kerran kuukaudessa.
- Nosta lattiaritila pois paikaltaan.
- Puhdista kaivo hiuksista ja muusta kiinteästä aineesta.
- Pese lattiakaivo ja sen osat lämpimällä vedellä, pesuaineella ja harjalla.
- Lopuksi desinfioi kaivo.

Hajulukon puhdistus
Hajulukon puhdistaminen kuuluuu asukkaalle.
- Laita hajulukon alle ämpäri ennen lukon kiertämistä auki.
- Kierrä hajulukko auki. Tavallinen pullomalli avataan kiertämällä punaisten pikkunuolten osoittamat mutterit auki ja vetämällä hajulukkoa varovasti pois paikaltaan.
- Kaiva putket ja hajulukko sormella puhtaaksi, huuhdellaan ja laitetaan takaisin paikalleen.
- Kokoamisen jälkeen, laske hanasta vettä ja tarkista, että liitokset eivät vuoda.

Pesukoneliitännät

Vanhempiin asuntoihin, joissa ei vielä ole pesukoneliitäntää, tulee asennuttaa tarkoitukseen sopiva takaisinimusuojalla (takaiskuventtiilillä) varustettu välihana.

Pesukoneiden asentamiseen liittyvistä kustannuksista vastaa asukas. Jos asunnossa ei ole pyykinpesukoneen tai astianpesukoneen liitäntävalmiutta, työ on teetettävä LVI-asentajalla. Kaikkien vesijohtoliitäntöjen on oltava paineenkestäviä. Asukas vastaa virheellisesti suoritettujen pesukoneliitäntöjen aiheuttamista vuotovaurioista.

Kun pesukoneet eivät ole käytössä, on täyttöhana aina suljettava, koska jatkuvasta vedenpaineesta voi aiheutua vesiletkun irtoaminen ja vesivuoto.

Mitä edellä on sanottu pyykinpesukoneista, koskee soveltuvin osin myös astianpesukoneita. Astianpesukone on asennettava keittiökalusteisiin niin, ettei niitä rikota. Puretut kalusteet on asumisaikana säilytettävä huoneistokohtaisessa irtaimistovarastossa ja ne on asennettava paikoilleen, kun kone viedään muutettaessa pois. Erilliset hanat tulee jättää paikoilleen poismuuton yhteydessä.

Sähkö- ja antennilaitteet

Sähkölaitteiden asennuksia ja korjauksia saa suorittaa vain viranomaisten valtuuttama asennusliike.

Asukkaan on itse vaihdettava lamput ja palaneet sulakkeet sekä pistotulpalla varustetut valaisimet. Kylpyhuoneen pistorasiat ja useimmat keittiön pistorasiat ovat suojamaadoitettuja. Näihin voidaan kytkeä vain maadoitetun tai suojaeristetyn kojeen pistotulppa.

Kosteissa tiloissa on vaarallista käyttää sellaista sähkölaitetta, joka on kytketty tavalliseen pistorasiaan kostean tilan ulkopuolella. Kosteaan tilaan verrattavia ovat mm. ulkotilat. Tavallisten joulukuusen sähkökynttilöiden käyttö parvekkeella siten, että johto on vedetty huoneen puolelta, on hengenvaarallista.

Mitään kylpyhuoneen pistorasiaa ei saa käyttää kylvyn tai suihkun aikana.

Liesi on kytketty kiinteästi sähköverkkoon. Kytkennän saa irrottaa ja uudelleen kytkeä vain sähköasentaja. Liesi ja uuni on puhdistettava säännöllisesti, jotta ne toimivat tehokkaasti. 

Jääkaappi tai viileäkaappi on sulatettava tarvittaessa, jos siinä ei ole automaattisulatusta tai automaattisulatus ei toimi. Jos pakastelokeroa ei sulateta, sähkönkulutus nousee huomattavasti ja pakastelokero voi jäätyä umpeen ja jopa rikkoutua. Jään poistamiseen ei saa käyttää teräaseita, vaan se on sulatettava. Kylmäkaapit pestään sisäpuolelta neutraalilla pesuaineliuoksella.

Sulatusvesien poistoputkisto tukkeutuu usein. Varmistu, että poistoputki on avoinna ja että sulamisvedet eivät valu lattialle.

Muista puhdistaa pölystä myös jääkaapin ja viileäkaapin takaosa. Siirrä kaappi ja imuroi tausta kerran vuodessa.

Satelliitti- tai muuta lisäantennia ei saa asentaa ilman Sastamalan Vuokratalot Oy:n ja rakennusvalvonnan lupaa.

Kylpyhuone

Kylpyhuone on arka huonetila kosteusvaurioille. Suihkun käytön jälkeen lattia ja seinät on kuivattava ja ovi jätettävä raolleen. Jatkuva kosteus on otollinen kasvualusta homesienille. Siksi suihkuverho tulisi pestä säännöllisesti (jokapäiväisessä käytössä vähintään kerran viikossa) lämpimällä vedellä, puhdistusaineella ja harjalla sekä suihku- ja pesutilan seinät ja lattia parin viikon välein pesuaineella.

Märkätiloihin ei saa asentaa kuivatilojen kaappeja tai muita kalusteita, jotka kostuessaan aiheuttavat homesienten kasvua.

Pyykin pesuun ja kuivaamiseen suositellaan kiinteistön pesutupaa.

Huoneistotarkastukset

Poismuuton yhteydessä tehdään kaksi huoneistotarkastusta. Tarkastuksen yhteydessä huoneistossa käydään tarvittaessa yleisavaimella, ellei toisin ole sovittu.

Ennakkotarkastus tehdään irtisanomisen jälkeen. Lopputarkastus tehdään, kun asukas on muuttanut pois. Asukas voi halutessaan sopia lopputarkastuksen ajankohdan kiinteistöpäivystäjän kanssa.